Ajoittain ihan ok.

Viime viikon loppupuolella ei treenejä juurikaan tullut tehtyä, koska aika meni kaverin häiden järjestelyissä ja häiden jälkeinen päivä tietysti kovasta tanssimisesta leväten. Tai onhan se tanssilattian valloittaminenkin näillä muuveilla ihan suhteellisen hyvää treeniä, joten ehkä sen voisi laskea. Nomutta, ajattelin kuitenkin tehdä reilusti harjoituksia arkiviikon aikana, niin voi hyvällä omallatunnolla levätä loppuviikosta. Eihän se nyt ihan onnistunut, vaan krooninen laiskotus ja muut kesän merkit pitävät tuntimäärät edelleen turhan pieninä.

Kaitalammella läpsyttelemässä heti aamulla. Mahtavuutta. Ja reippauspisteitä noin 7/10.

Maanantaina oli vuorossa uintia, vihdoin! Orcan Lauttasaaren uintiryhmän kanssa sovimme uinnista Kuusijärvellä ja lähes koko ryhmä olikin paikalla. Yhteensä uintia tuli noin 1700 m, eli kaksi poijukierrosta ja lisäksi parin sadan metrin matkalla lyhyitä kovavauhtisia vetoja. Ensimmäisen kierroksen jälkeen uinti alkoi tuntumaan hyvältä ja lopuksi olisi tehnyt mieli uida vielä pidempäänkin. Mutta jostain syystä nyt avovedessä hengitän aina vain toiselta puolelta, kun taas altaassa molemmilta puolilta joka kolmannella vedolla hengittäminen on sujunut luontevasti alusta alkaen. Pitänee yrittää pakottaa itsensä takaisin tasapuoliseen hengitysrytmiin, sillä joka toisella vedolla hengittäminen on kyllä liian tiheä ja uintirytmi muuttuu liian hätäiseksi.

Tiistaina meinasin juosta taas intervalleja, mutta koska oli niin upea ilma, päätin tehdä keskellä päivää vähän pidemmän harjoituksen. Tein siis parin tunnin yhdistelmäharjoituksen lajeja vaihdellen (4 x 3 km juoksu, 3 x 10 km pyöräily). Vauhti oli aika reipasta, ja sykkeet olivatkin hyvin vk-alueella koko treenin. Tärkeimpänä juttuna tässä treenissä oli totuttaa kehoa pyörä-juoksu-vaihtoihin, jotta juoksuun lähtö olisi helpompaa ja hyvä juoksutekniikka löytyisi nopeammin. Kaikki sujui ja tämän treenin jälkeen oli erittäin hyvä fiilis. JES. Ainoa ongelma oli vaan syöminen; viivytin lounasta ja ennen treeniä söin vain pari leipää. Harjoituksen jälkeenkin kesti piiitkään, ennen kuin pääsin kunnolla syömään. Raskas harjoitus ja ei ruokaa -> ei hyvä. Älä tee näin enää.

Dataa movescountissa.

Torstai alkoi oikein erityisreippaasti aamu-uinnilla Kaitalammella. Poiju tuli kierrettyä, eli parin kilsan uinti ja siitä vauhdikkaasti töihin palaveriin yhdeksäksi. Perjantai ja lauantai menikin sitten häähumussa ja siitä selvitessä. Niin ja sunnuntaina oli taas jo niin toimeton olo, että tein kahden tunnin pitkisjuoksun alkuillalla. Tämä lenkki oli tosin varmaan vähän liian rasittava, kilometrejä tuli noin 25 ja sykkeet karkasivat hiukan liian korkealle. Viikon treenitunnit jäi siis kokonaisuudessaan noin kuuteen! Kesän tullen näemmä tunnit on vähentynyt reilusti, mikä ei taida olla kovin hyvä asia. Noh, ainakaan ei pääse aivan uupumaan. Quality over quantity.

Viikonloppuna häähumua. Tässä kuvausassistentti työssään.

Tämä viikko lähti myös liikkeelle uintiryhmän yhteisuinnilla Kuusijärvellä, missä uin saman setin kuin edellisviikollakin, ja nyt tämä uinti alkaa taas vähän sujua. Tiistaina huomasin, että jalat kaipaa vielä vähän palautumista ja ulkona sataa ja sohvakin kutsuu kivasti... Ei siis treenejä. Seuraavana aamuna harmitti laiskottelu, joten heräsin aikaisin ja hyppäsin suoraan trainerille ajamaan. Tarkoitus oli tehdä 5 x 10 min intervalleja (95-99 % FTP) 90 min aikana, mutta lopetinkin treenin jo 60 min jälkeen, jotta ehtisin vielä juosten töihin. Ja vähän myös siksi, että en vaan jaksanut. Vastaheränneet jalat ovat muuten aivan kuin juuri heränneet, joten tehojen löytyminen oli aika hankalaa. Tein juostessa vielä tavalliset 6 x 3 min vedot ja työpaikan ovella päätin juosta vielä tunnin täyteen, eli jolkottelin päälle vielä kolme kilsaa, yht 13 km. Enpä muuten enää yritä juosta vetoja reppu selässä, sillä repun paino pilasi juoksuasennon ja askelluksen ja vedot jäi aika maltillisille tehoille. Mutta 2 h hyvähköä treeniä kuitenkin ja yhdeksältä työpisteellä valmiina hommiin. Dataa movescountissa.

Torstaina oli taas uinnin vuoro, eli illalla Kaitalampi open water -ryhmän kuutamouintiin klo 21. Ei tosin näkynyt täysikuuta tuohon aikaan, vaan lähinnä se oli aurinko, joka siellä taivaalla möllötti. Täysiaurinko kuitenkin. Uimareita oli yhteislähdössä parisenkymmentä, joten siellä pääsi myös treenaamaan muiden rinnalla ja peesissä uimista. Tipuin peeseistä tosin muutaman sadan metrin jälkeen, kun piti korjata niskaa raapivaa märkäpukua. Uinti sujuikin muuten ihan hyvin. Yritin vain uida rennosti ja tarkkailla omaa uintitekniikkaa.

Mutta jotenkin vasemman käden veto ei oikein suju. Parikin henkilöä on sanonut, että veto näyttää jäävän kesken ja loppu on aivan voimaton, mutta en ole oikein osannut korjata sitä vielä. Nyt huomasin lisäksi, että kun hengitän oikealta puolelta, niin vauhti kasvaa selvästi, ja kun taas hengitän vasemmalta, alan taas jäämään muiden kyydistä. Tämä liittynee siihen vasemman käden huonoon vetoon tai sitten asento valahtaa muuten vaan huonoksi vasemmalta hengittäessä. Molemmilta puolilta hengittäessä meno on tasaisempaa ja vauhtikin on ihan ok, mutta kuten aiemmin kirjoitin, se taito jotenkin hukkui siirryttäessä avovesiin ja vaatii siis vielä harjoittelua. Nyt rennolla menolla se reilu pari kilsaa meni kuitenkin aikaan 41 min, eli ehkä tässä uinnissa on vielä toivoa.

Lauantain onkin vuorossa Voimarinteen Teräsmieskisat, jossa starttaan perusmatkalle. Tätä kisaa varten ei ole harjoittelua juurikaan kevennelty (eikä tästä paljon voisikaan keventää), joten matkaan lähdetään harjoittelumielellä. Yritän välttämään pahimman uintiryysiksen ja pyrkiä tekemään oman rennon uintisuorituksen. Pyörässä ja juoksussa sitten päivän kunnon mukaan, eli kaikki irti tietysti ja maaliin viimeisillä voimilla.

Ensi viikolla onkin luvassa raskas viikko. Ja sen on parasta onnistua, nyt laiskuus pois! Sitten viikko keventelyä ja Joroisten puolimatka!

TJ 52. Huu!