Suunnistusta Louna-Jukolassa

1. Kiinnostu ja antaudu

Yksi mielenkiintoisimmista urheilulajeista on mielestäni suunnistus. Hieno laji. Se voi yhtäältä olla luonnonläheistä retkeilyä, jossa tavoitteet ovat lähinnä katsella maisemia ja olla yhtä luonnon kanssa tms hippitouhua. Toisaalta taas on vain hiuksenhieno ero siihen, että sama suunnistuslenkki olisi veren maku suussa vedetty polkujuoksu- ja mäkitreeni, jolta palataan vaatteet repeytyneinä ja jalat mustelmilla. 

Suunnistus toimii myös hienosti televisiolajina ja olenkin monena vuonna seurannut Jukolan ja Venlojen viestiä televisiosta. Suunnistajien etenemistä on mielenkiintoista seurata karttapohjaa vasten kun reittivalintojen ja virheiden vaikutus etenemisvauhtiin ja sijoituksiin näkyvät niin selkeästi. Ja onhan ne pimeällä rastilla kuiskaavat selostajat aika legendaarisia. 

Ja nämä startit on ihan törkeän siistejä, kattokaa ny:


Jukola Start 2015 - Paimio, Finland from KopterCam on Vimeo.

Omat varhaisimmat suunnistuskokemukseni ovat tietysti peruskoulusta, missä se olikin yksi lempiliikuntalajeistani. Mutta ei siitä voinut julkisesti pitää, vaan yläasteella liikuntaa piti jostain kumman syystä vihata. Sittemmin olen suunnistanut opiskelujen alkuvaiheessa muutamissa seikkailu-urheilukisoissa, kuten Escape Helsingissä ja KY City Challengessa. Ja opiskelijana tuli osallistuttua tietysti myös Otasuunnistuksiin, mutta se on eri laji se.

Joku viisas sanoi aikoinaan, että suunnistus on hyvä laji insinööreille, koska siinä havainnointi, analyyttinen päättelykyky ja ongelmanratkaisu ovat niin iso osa urheilusuoritusta. 

Anyway, satuinpa kirjoittamaan päivänä kauniina facebookiin, että pitäisi opetella itsekin suunnistamaan, ettei tarvitsisi seurata Jukolaa kateellisena penkkiurheilijana. Ja tästä meni vain noin parikymmentä minuuttia, kun olin jo lupautunut mukaan yhteen joukkueeseen.

2. Opi ja harjoita

No, kisaan oli aikaa siis muutama päivä ja viimeisimmät suunnistuskokemukset olivat kymmenen vuoden takaa. Piti siis opetella taas suunnistamaan, joten kävinkin läpi suunnistuksesta aika intensiivisen verkko-opiskelujakson, jossa kävin läpi karttamerkit, rastimääritteet, kompassin käytön ynnä muita suunnistuksen oleellisimpia asioita.

Pelkällä teorialla ei pitkälle pötkitä, tai ei ainakaan oikeaan suuntaan, vaan käytännön kokemusta ja harjoitusta tarvitaan paljon. Joten katsotaanpa missäs niitä iltarasteja järjestetäänkään. Keskiviikkona olikin sopivasti Vantaalaisen suunnistusseura Pihkaniskojen järjestämät aluerastit Länsisalmessa Vantaalla, sinne siis!

Aluerastit Vantaalla, ensikosketus suunnistukseen kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Suunnistuspaikalle oli aika pitkä matka julkisilla kulkuvälineillä. Ensin bussilla ja metrolla Mellunmäkeen ja siitä vielä 5 km juoksua lämmittelyksi. Tarjolla oli kolme eripituista reittiä, joista valitsin tietysti pisimmän ja vaativimman, 22 rastia / 7 km. Arvasin kyllä, etten tule ehtimään koko reittiä, koska aikaa maalin sulkeutumisen oli aikaa enää reilut pari tuntia. Tavoitteina oli kuitenkin vain totutella kartanlukuun ja saada edes vähän käytännön kokemusta suunnistamiseen. Kierrettyäni 16 rastia totesin olevani jo täysin valmis.

Suunnistusdataa Movescountissa.

Uudenmaan kuntosuunnistuskalenteri muuten löytyy täältä (PDF).

Suunnistusliiton kuntorastikalenteri löytyy täältä.

3. Sovella ja improvisoi

Paimiossa oli aika upea fiilis kun seurailin tuhansien harrastajien parveilua lähtö- ja teltta-alueella ja jännittyneenä odottelin omaa vuoroa. Minulle oli annettu 5. osuus, joka olisi suhteellisen lyhyt (8,5 km) ja valoisan aikaan. Aloittelijalle sopiva siis. Laskeskelin, että minun kannattaisi heräillä noin aamukuuden aikaan odottamaan omaa lähtöäni. Aamulla heräsinkin mukavaan sateen ropinaan teltan katolla, joten luvassa olisi siis kuraista menoa. Muut olivat suoriutuneet osuuksistaan tavoitteiden mukaisesti ja 07:37 juoksin metsään sijalla 1079.

Ensimmäinen yllätys tulikin jo parin sadan metrin päässä, kun k-pisteellä ei ollutkaan leimauspaikkaa, kuten kaikilla aikaisemmilla suunnistuskerroillani on ollut (kerran siis). Piti siinä jo alkaa tarkistamaan, että tuliko jo juostua harhaan. Muutamalla ensimmäisellä rastilla tuli vähän mokailtua ja juostua hieman ohi rasteista. Vitosrastille juostessa eksyin, kun yritin hakea viereiseltä polulta nopeampaa juoksureittiä. Olisi vain pitänyt edetä valmiiksi tallattua, suorinta reittiä, eikä yrittää tuollaisia omia ratkaisuja. Tästä viisastuneena otin jatkossa rasteilta vain tarkan suunnan ja painelin valmiita polkuja tiukasti samaan suuntaan. Tämä sujuikin paljon paremmin, koska enää ei tarvinnut kuin katsoa suunta ja valita oikea polku. En jäänyt peesailemaan ketään, vaan yritin painella ohi kaikista, jotka juoksivat hitaammin.

Nyt on Jukolan viestikin koettu ja olipa siistiä! Siis herätä teltassa kuudelta aamulla sateen ropinaan ja lähteä mutaiseen metsään rymyämään. Suunnistuskin meni näin yksien iltarastien kokemuksella hyvin, vaikka alussa vähän mokailinkin. 5. osuudella oma sijoitus lopulta 978/1608 ja koko joukkue tuhannen parhaan joukossa! #jukola2015 #suunnistus #juoksu

A photo posted by Jouko Virta (@joukovirta) on Jun 14, 2015 at 12:12pm PDT

Osuuden loppua kohden olin hieman pettynyt, että nytkö tämä jo loppuu. Omissa jaloissa oli vielä potkua ja muilla tuntui mäissä meno jo vähän hyytyvän. Maalissa olin kello 9:12, eli vajaa puoli tuntia vaihdon kiinnimenon jälkeen. Osuuksien 6 ja 7 juoksijat joutuivat siis kello 9:20 yhteislähtöön. Osuuteni aika oli 1:35:07 ja sijoitus 978. Ei hassummin. Loputkin juoksijat suoriutuivat hyvin ja joukkueemme sijoitus oli lopulta 963.

Dataa osuudelta Movescountissa.

Opit

Suunnista. Sisällytä iltarasteja muiden treenien sekaan, niin saat monipuolista juoksuharjoitusta. Iltarastit voivat olla vaikka viikon matalatehoinen pitkis tai intervallein vedetty nopeampi mäkitreeni. Hanki peukalokompassi. Lainassa ollut Suunnon arrow 6 oli noin sata kertaa vakaampi ja nopeampi kuin oma Suunnon perus levykompassini. Hanki myös paremmat maastojuoksukengät. Vaikkapa sellaiset nastattomat, joita voisi käyttää hyvin myös mahdollisissa swimrun-kisoissa. Swimrun. Hieno laji.